Hyvä olo

”Pyhähousut”

Kuljemme tyttäreni kanssa merenrantaa pitkin. Hyppäämme kalliolle ja sieltä toiselle vielä upeammalle kalliolle. On kaunis maanantai-ilta. On ihmeen lämmintä. Aivan upeaa!

Tyttäreni kiljahtaa ”Äiti sinun pyhähousut on pihkassa.” Niin, on ne kyllä ollut jonkin aikaa pihkassa. Ei enään pyhähousut. Kuljemme eteenpäin. Otan kuvia ja hän ottaa kuvia kauniista illasta.

Niin, ihmettelet ehkä mitä “pyhähousut” voivat olla. Tämä ajatus tulee omalta isältäni. Hänelle pyhä merkitsi lepopäivää, sunnuntaita. Päivä, jolloin vaan levätään. Sunnuntaina käydään ulkona, luetaan, kuunnellaan musiikkia, käydään kirkossa ym. Pyhä on kaikkea sitä lepoa mitä viikolla ei ehdi. Silloin puetaan myös parempaa vaatetta päälle. Ei arkisia vaatteita.

Luen juuri kirjaa Wayne Muller, Tie tyytyväiseen elämään. Pidän tästä kirjasta. Kirjassa korostetaan, että on hyvä pitää lepopäivä. Kun arkena aherretaan niin on yksi päivä viikossa jolloin vaan levätään. On hyvä antaa sielulle ja ruumille hyvää lepoa. Toki jos työpäivä osuu sunnuntaille niin lepoa voi olla jokin muu päivä. Näin itse ajattelen, kuinka lepopäivä tulisi ymmärtää.

Vanha viisaus pyhässä, lepopäivässä on. Meillä on nyt tyttäreni kanssa ihanaa lepoa, kun katselemme auringon laskua. Meri on niin houkuttava, että pulahdan uimaan. Ei edes tunnu kylmältä..

Pyhähousuni ovat pihkassa, mutta haittaako se? Olo on vaan niin onnellinen!

Total: 27282

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *