Ihan vähän venetsialaisia

Muutimme ihanaan taloomme tänä kesänä. Muuttomme oli keskellä kesää. Monenlaista tekemistä on ollut. Nyt on jo elokuun loppu ja siirrymme kohti syksyä.

Mieheni kokosi perjantaina pihallemme katoksen. Ripustimme katokseen lamput. Mietin ruokalistaa, että mitähän voisimme tarjota naapureillemme. Venetsialaisten juhlien järjestämiseen ei ollut paljoa aikaa.

Kävimme hakemassa varastostamme kivoja lyhtyjä ja muutaman lasisen kynttilälasin. Kaupasta sain hyvää kylmäsavulohta, perunoita ja salaattiainekset. Kylmäsavulohesta päätin tehdä tahnan perunoiden tai tumman leivän kera.

Jotain olisi myös hyvä leipoa, joten päätin tehdä kakun samoista aineksista joista teen Runebergintorttuja. Päädyin kuitenkin tekemään banaanikakun jo aika kypsistä banaaneista. Sain tehtyä uudenlaisen banaanikakun, joka on gluteeniton ja valkosokeriton. Makeutusaineena kakussa on vähän kookossokeria sekä kypsät banaanit. Reseptin näet blogini resepteistä.

Olipa kuuma päivä. Juhlistamme tuli extempore venetsialaiset. Kävin niin, että olin vielä kovassa yskässä ja tosi väsynyt perjantaina. Minulla on varmaan jotain koronan jälkeisiä oireita. Oloni heittää laidasta laitaan, hyvään ja hankalaan oloon. En vielä lauantaina päivällä tiennyt, että tulevatko naapurimme meille.

Laitoin pihallemme kynttilöitä muun perheen ollessa poissa kotoa. Tein valmiiksi lohitahnan ja hyvän salaatin. Saimme kivan porukan koolle, kun naapurimme tulivat käymään. Istuimme iltaa ulkona. Meidän ensimmäiset venetsialaiset. Tosi mukavaa!