Särmiä

Katselin pihalle rakennettavan perennapenkin kiviä. Mieheni taisi mainita, että perennapenkkiin olisi kyllä hyvä olla pyöreitä kiviä.

Katsoin uudelleen kiviä, joita olin saanut kerättyä pihalta sekä terassinpohjan alta.

Oikeastaan mikään iso kivi ei ollut pyöreä. Kaikissa kivissä oli jokin terävä kulma, lommo. Aivan kuin kivestä olisi puuttunut jokin reuna. Joku kivi oli varmaan syntynyt siitä, että kivi oli ollut aiemmin isompi ja jonkin oli lohkaissut kiven puoliksi.

Mieleni lähti vaeltamaan tätä kiviasiaa miettiessäni. Onko meissä kenessäkään sellaista tasaista pintaa? Meistä jokainen on jollain tavalla muokattu. Meistä on rikkoutunut kulmia tai kulmat ovat jopa hioutuneet pois. Välillä tuntuu, että koko ihminen on taistellut sitä vastaan ettei hajoa ihan palasiksi.

Sekä nämä pihamme kivet, että me ihmiset olemme ajan muovaamia. Olemme juuri sellaisia, kun on hyvä. Toinen kivi tai ihminen sopii rinnalle, vaikka onkin hioutunut toisella tavalla ja lopputulos on erilainen.

Olen saanut muotoilla kivistä yhden perennapenkin. Kyllä ne kivet siihen vieri viereen sopivat, vaikka ovatkin ihan omia yksilöitään. Se minkälaisen muodon perennapenkki saa riippuu paljon penkin tekijästä.

Perennapenkin rakentaminen

Tässä pienen perennapenkin tekoa. Isompi perennapenkki odottaa vielä muotoilua. Perennapenkistä puuttuu vielä näitä isoja kiviä. Vaatii aikaa ja mielikuvistusta lähteä kukkapenkkiä suunnittelemaan.

Mieheni sanoi, että merenrannasta löytyisi niitä pyöreitä kiviä. Nyt olisi varmaan lähdettävä meren rantaan pitkästä aikaa. Toukokuu on mennyt tässä kotiympyröissä ja pihamaalla. Ei se meri kuitenkaan kovin kaukana ole.