Tänään sataa lunta. On sunnuntai ja iltamyöhä. Maa on aivan valkoinen ja lisää lunta tulee.
Olimme ulkoilemassa meren rannalla viikko sitten. Aurinko paistoi ja oli niin kuuma, että oli otettava takkia pois. Olimme koko perhe pienellä retkellä. Kahvia termospullossa ja pienet eväsleivät mukana. Sunnuntaikävelyt koko perheen voimin ovat harvinaista nykyään ja juuri siksi myös niin ihanaa.
Olen tehnyt paljon opiskelujuttuja viime viikkoina. Tuntuu, ettei sitä vapaata ole ollenkaan. Sanoin juuri perheelleni, että kun jaksan kolmisen viikkoa niin sitten helpottaa.
Meillä on yhteisiä projekteja, ryhmätehtäviä opiskelijakavereiden kanssa. Sitten on yksilötehtäviä ja kirjallista puurtamista. Muutama talousosaamisen ja talousmatematiikan tehtävä ja tenttiä päälle. Sitten ensi viikolla on myyntikilpailu jne. No, huh huh.
Meidän perhe
Kun saan mennä hetkeksi merenrantaan niin se on sitä terapiaa, hyvää oloa. Meri puhdistaa ja meri hoitaa. Saan vaan olla.
Kalliot ovat olleet jo lähes sulia. On ollut ihanaa kävellä paljasta kalliota pitkin, kun lunta ei ole ollut laisinkaan. Kevyesti menisi jo vaikka kesäkengillä.
Kevät tekee tuloaan. Pieni lumisade ei hidasta vaan nopeuttaa vanhan lumen sulamista. Kyllä minä odotan niin tätä kevättä!
Aurinko paistoi, kun ajelin perjantaina Töölöön kauneushoitoon ja hemmotteluun. Olen aina tykännyt Töölöstä. Aiemmin vuosia, vuosia sitten olin töissä Töölössä. Nyt aika-ajoin jätän autoni Töölön kulmille, kun asioin Helsingissä.
Olen joutunut miettimään miksi Google on valinnut kodikseni Töölön, vaikka en ole koskaan siellä asunut. Oikeastaan vähän huvittaa, käynkö liian usein Helsingissä vai mitä on voinut tapahtua. Navigaattori laskee, että kotini olisi Töölössä.
Kevät, ihanat narsissit
Tämä iltapäivä on minua itseäni varten, koska tarvitsen nyt rentoutusta ja hyviä kauneushoitoja. Kävelin pienen matkan Mandarin Spahan, Arkadiankadulle. Minulle oli luvassa ihanaa hemmottelua. Minut otti vastaan ihana Sini ja hänen kosmetologiopiskelijansa Kristen.
Kristen laittoi minulle väriä kulmiin ja ripsiin. Aika näppärää näin kesää vasten laittaa vähän väriä. Ehdottomasti kiva juttu vielä toistamiseen ennen kesää. Ei tarvitse huolehtia ripiväristä mökillä, rannalla ja kesän menoissa.
Sini oli valmistanut minulle kasvohoidon, joka sisälsi kasvojen puhdistusta, ultraäänihoitoa ja ihanan naamion.
Gua Sha lasta ja Marula öljy
Olen jo pitkään miettinyt, että minulla olisi paljon helpompaa aloittaa omatoimiset Gua Sha hoidot, jos saisin Gua Shaan ensimmäisen kosketuksen kauneushoitolassa. Tiedättehän te minut, teen kaiken niin vimmalla ja perusteellisesti, että parempi ensin saada hoitoa ja ohjausta ammattilaiselta.
Mikä ihana asia, tämä Gua Sha opettelu tuli nyt tehtyä Sinin opastuksella ja tuntuu paljon helpommalta aloittaa kotona viikottaiset kasvojenhoitorutiinit. Samalla sain ostettua hyvää Omegarikasta Marulaöljyä ja Gua Sha lastan. Mandarin Spa ssa on tarjolla monia hyviä kasvojenhoitoon. Nyt on kotihoitotarvikkeet. Kiitos Sini!
Lopuksi Kristen vielä hieroi minut jalat, ihanalla tuoksuvalla öljyllä. Olipa nyt sellainen, aivan ihana hyvinvointi-iltapäivä Mandarin Spassa. Kiitos Kristen!
Voit tutustua tähän kauneushoitolaan https://mandarinspa.fi/#onlinebookings. Kosmetolgiopiskelija Kristen tekee vielä Mandarin Spassa hoitoja 20.5.2022 saakka. Voit käydä yhdistämässä ihania hoitoja. Samalla on piristävää nauttia keväisestä Töölöstä ja ottaa aikaa omaan hemmoitteluun. Suosittelen!
Mitä sinulle kuuluu? Onko viikkosi ollut kiireinen? Aurinko paistaa ja kevättä on ilmassa. Lumen sulaminen, kevätaurinko ja uusi alku.
Itselleni kevät on aina ollut sellaista hiljaista odottelua, hiljaisten toiveideni täyttymistä.
Minusta on ihanaa seurata, kun lumi sulaa. Lumen alta paljastuu usein jo lähes valmista uutta elämää. Sinnikkäät sipulikukat, jotka ovat talvehtineet ehtivät putkahtaa ensimmäisenä esiin. Nämä ihanat, tarvitsevat vähän aurinkoa ja lämpöä.
Vuosi 2021
Tämä kuva on viime vuodelta. Minun sipulikukkani ruukuissa saivat uutta lunta päällensä. Mitä ajatuksia uusi elämä sinussa herättää? Minulle herää toivo ja usko huomiseen. Uskon, että toiveemme täyttyvät jollain aikataululla. Eivät ne toiveet välttämättä täyty heti, kun toivomme jotain. Mutta toivossa on elämää.
Hvitträsk Kirkkonummi, kevät 2021
Näin isästäni tosi vahvan unen viime yönä. Isäni oli unessa kanssamme mökkimaisemissa. Isäni eli luottamuksessa ja toivossa. Muistan selkeästi isäni viimeiset päivät sairaalassa. Hän oli niin levollinen ja toiveikas. Katsoimme yhdessä televisiosta luonto-ohjelmaa. En tiedä miten hän oli niin virkeä, vaikka teki kuolemaa. Tuntuu, ettei hän edes ajatellut, että kuolisi.
Minulla on taas niin ikävä isääni. Lähestyvä kesä ja hyvät muistot tekevät vieläkin vähän kipeää. Isäni kuoli vuonna 2014. Eli aika on kyllä parantanut jo tuskaa…
Minulla oli niin vaikeaa päästä eteenpäin isäni kuolemasta. Mutta tiedätkö mitä? Ei isäni halunnut, että jään häntä suremaan. Toki meillä on aina saanut myös surra ja kuolema on ollut perhepiirissä luontainen elämän jatkumo. Jo pienenä kävimme ruumishuoneella katsomassa rakkaita isovanhempiamme, kun he olivat kuolleet ja arkussa. Kenties kuollutta ihmistä ei nykyään enää lapsille näytetä vai olenko väärässä? Toki vanhempien vastuulla on arvioida, milloin se on lapselle sopivaa ja hänen luonteensa kestää kuolleen näkemisen.
Muistan vielä yhdet hautajaiset, jossa minä pieni, noin 5 vuotias itkin aivan hurjasti. Isäni setä, vanha taksikuski oli kuollut. Hänen nimensä oli muuten Toivo, taksi- Toivo. Olimme perheenä hautajaissa. Kun minä huomasin, että muut itkivät niin aloitin hurjan itkuepisodin. Jossain vaiheessa äitini oli jo sanottava että “Hei Heli, ei sitä noin kamalasti tarvitse itkeä.” Itkuni loppui varmaan siihen. Olen kai osannut eläytyä hetkeen jo pienestä pitäen…
Toivoa sinun hetkiisi! Elämä kantaa ja elämä tuo myös hyvää! Periksi ei saa antaa!
Sairastuin borrelioosiin kesällä 2019. Sinulle, joka et vielä tiedä niin kerron lyhykäisesti. Olen kirjoittanut aikaisemmin tänne blogiini mitä keholleni tapahtui ja kuinka sitten sain apua oireisiini. Teksti löytyy blogin kohdassa, Paraneminen.
Loppukesästä 2019 kehooni; käteeni ja jalkaani tuli outoja turvotuksia. Minulle nousi epämääräinen kuume ja kehoni tuli täyteen punaisia laikkuja. Tiesin itse, että jotain oli vialla. Pääsin borreliatestiin vasta 9 kuukauden päästä, lukuisista pyynnöistäni huolimatta.
Borrelioosissa on erittäin tärkeää saada nopeasti antibiootit ja apua keholle. Minulla hoidon aloitus kesti kauan. Söin kuitenkin lopulta 5 viikon antibiootit saamatta siitä mitään hyötyä.
Kopparnäs, Inkoo
Olen luonteltaani sellainen, että en jää ihmettelemään vaan yritän löytää apua hädän keskellä. Niin myös kävi tässä borreliatuskassani. Löysin Astris klinikan, joka hoitaa mm. pitkittyneestä borreliasta kärsiviä ihmisiä.
Aloitin tiukan ruokavalion, vitamiinihoidon ja Astriksen suositteleman yrttihoidon. Jätin pois valkoisen sokerin, maitotuotteet sekä gluteenia sisältävät tuotteet.
Minulla tämä ruokavalion muutos ei tuottanut minkäänlaista henkistä tuskaa, koska halusin jälleen terveeksi. Toki yrttien säännöllinen käyttö useita kertoja päivässä vaati säntillisyyttä. Käytin yrttiliuoksia säännöllisesti yhteensä noin 1,5 vuotta.
Ruokavaliohoitoa sisältäen myös hyviä kylmäpuristettuja öljyjä, siemeniä, pähkinöitä ja tiettyjä vitamiineja käytän edelleen. Olin myös viime kesänä neljän kuukauden Doximycin antibioottikuurilla. Syksyllä 2021 borrelian vasta-aineet olivat tosi vähäiset eli kaikki nämä hoidot ”purivat”.
Seurasaari, Helsinki
Nyt on kulunut puolisin vuotta siitä, kun borrelioosin vasta-ainetesti tehtiin. Aloitin syksyllä nämä matkailun ja hyvinvoinnin opiskeluni. Kyllä minusta nyt tuntuu, että olen aika hyvin parantunut borrelioosista. Kehoni voi kaikkinensa hyvin.
Omasta terveydestäni nousee syvä kiitollisuus! Uskon, että asiat aina järjestyvät. Niinkuin tässä borrelioosin kohdalla. Paranemiseen meni aikaa vuosikausia ja ei se ollut helppoa aikaa.
Olen opiskellut reilun puoli vuotta. Siinä mielessä jännää, että kun aloin opiskella, huomasin pian opiskelevani myös ylimääräisiä ekstra-aineita. Varsinkin saksankielen opinnot ovat yllättäneet minut. On hauskaa huomata, kuinka sitä muistaa paljon asioita jo vuosia, vuosia sitten opiskellusta kielestä. Viimevuosina espanjankieli on kyllä ollut minulle ykkönen. Espanjankieli on niin kaunista!
En tiedä kuinka paljon nuoret opiskelijat joutuvat tekemään ammattikorkeakoulussa opiskelujen suhteen, mutta minä kyllä joudun käyttämään tunteja myös viikonloppuisin. Meillä on nyt aika laajoja kokonaisuuksia tälle keväälle.
Muistakaa tehdä punkkitarkastuksia, kun liikutte luonnossa. Punkit heräävät ja elävät myös talviaikaan, kun luonto on paljaana lumesta. Nautitaan Suomen luonnosta! Mitään retkeä en halua jättää väliin punkkipelon vuoksi.
Kevättä mieleen! Auringonpaistetta ja levollista mieltä juuri sinulle!
Mitä jää, kun sanat loppuvat? Viime päivät ovat olleet raskaita. Kevät ja lisääntyvä auringonvalo auttavat, mutta silti. Miten tässä kävi näin. Mitä Euroopassa tapahtuu?
Auringonvalo oikein “tunkee” ikkunasta sisälle. Aamupäiväni on ollut opiskelua ja erilaisten opiskeluasioiden järjestelyä sekä myös oman perheen asioita.
Kehoni kaipasi rentoutusta, joten torstai-iltapäivääni kuului uimahallireissu. Luulen, että fyysiset harjoitteet ja sopiva rasitus auttavat jaksamaan tässä poikkeavassa arjessa.
Haukilahden ranta, Espoo
Hiihtoloman jälkeen meillä on koittanut jo arki. Omat arjen opiskelut ja askareet täyttävät meidän päivät. On oltava läsnä itselleen, lapsille ja omille tekemisilleen. Tuntuu, että itselleni on annettu niin paljon. Miksi toisilta viedään hyvä arki pois?
Otathan sinäkin ohjelmaan rentoutushetken tai reipasta liikuntaa! Tee jotain mikä helpottaa mieltä tässä hetkessä.
Isäni rakensi, suomalainen aitta
Voimamme ovat hyvyys, rakkaus ja inhimillisyys. Autetaan toisiamme, toivotaan ja rukoillaan! Näin on ennenkin menty eteenpäin.
Toteutuvatko ne toiveet? Miten sinun mennyt tai tuleva lomasi? Kyllä, meidän lomatoiveemme toteutui. Nousimme lauantaina pohjoiseen menevään junaan. Näytimme kyllä lomalaisilta. Meillä oli suksipussi, iso- ja pieni matkalaukku, pari reppua. Maski oli tiukasti naamassa kiinni.
Yleensä nautimme junassa matkustamisesta monella tapaa. Syömme hedelmiä, eväsleipiä, rasiallisen kirsikkatomaatteja, raksuja. Nyt matkaeväät olivat minimissään. Luemme yleensä kirjoja tai lehtiä. Nyt kyllä itselläni oli opiskeluja. Kirjoitin ruotsista matkailusanastoa. Junamatkaa voi niin hyödyntää moneen asiaan, ihanaa.
Sanoin lapsille jo ennen reissua, että nyt syömme hyvän aamupalan ja junassa vain tosin vähän. Niinpä söimme muutamat pienet eväsleivät. Ravintolavaunusta haimme jonkun juoman ja minulle kahvin.
Juna sekä vaihtoyhteysjunamme olivat hyvin täysiä. Ihmiset olivat kuitenkin edelleen ihanan fiksuja ja matkustivat maski visusti naamalla. Niin, junassahan on vielä maskipakko. Kuka haluaisi lomalla sairastua tai viedä koronaa omaan lomakohteeseen? Eipä varmasti kukaan.
Sunnuntaina minulta jäi aikainen herääminen jääkiekkotunnelmaan. Kertun 30 km hiihtoon sitten kyllä eläydyin täysillä. Tyttäriäni kyllä nauratti, kun äiti kiemurteli jännityksestä. Harvoin koen moista jännityksen tunnetta! Kerttu oli kyllä voittaja, vaikka pronssi tulikin. Hyvä oli Kertun loppukiri. Onnea!
Matkustajakoti Kaleva
Meidän lomamme mummolassa alkoi myös omilla pienillä ruutiineillamme. Teimme nimipäiväni kunniaksi pienen autoajelun lumiseen kirkonkylään. Keitimme äidin ja tyttöjen kanssa hyvät kahvit. Sunnuntaina pidin vielä luokkakaverini kanssa tunnin Teamsin yhdestä yhteisestä opiskeluprojektistamme. Sitten sovimme, että nyt muutama päivä lomaa.
Maanantaina koitti kauan odotettu päivä. Tytöt pääsivät laskettelemaan Ukkohallaan. Maanantaina oli lauha talvipäivä. Aurinko vähän pilkisteli pilven raosta, kun ajelimme Ukkohallaan.
Ukkohallassa oli hiihtolomaviikollakin leppoisa tunnelma. Laskettelijoita nousi vaaran huipulle rauhallisena virtana. Hiihtoladulla liikkui muutamia hiihtäjiä.Jo aamupäivästä yksi lapsiporukka meni saunamaailmaan uimaan ja kylpemään. Kaikki näytti toimivan.
Ulkosauna Ukkohalla, Hyrynsalmi
Saunamaailma näytti mukavalta. Ulkona oli kaksi puulla lämmitettävää puusaunaa, avantouintipaikan vieressä. Ihmisiä kirjautui hotelliin ja tunnelma näytti hyvältä ja leppoisalta. Toinen tyttäristäni ikuisti ihanaa maisemaa vaaran huipulta. Kyllä minulle jäi sellainen olo, että tulemme tänne uudelleen. Kyllä, varsinkin vaaran huipulla sijaitseva Sky Cabin on koettava tässä joku kerta.
Tunnelma näytti vaan niin hyvältä. Lepäilyä suuren lasikaton alla. Vaaramaisemien aistimista suoraan lasiseinin läpi. Vaan niin henkeäsalpaavan kaunista!
Ukkohalla, Hyrynsalmi
Hiihtolomamme yksi kohokohtien päivistä oli päästä käymään mökillämme. Aamulla pakkanen oli aika kirpsakka n. -20 °C. Ja kun yleensä mökillä voi olla vähän viileämpääkin, niin vähän epäilytti mitenhän päivänreissumme nyt käy.
Aurinko alkoi paistaa niin kirkkaasti, kyllä me lähdimme mökille. Mikä talvipäivä siitä avautuikaan. Kuvat puhukoot puolestaan.
Istahdin mielelläni tietokoneeni ääreen tänään tiistaina. Lopettelin saksan opinnot tunti sitten ja sitten vähän lepäsin. Mielelläni minä tässä kirjoitan. Kiitos, että olet siellä lukemassa. Ilman sinua en jaksaisi olla innostunut. Kiitos sinulle!
Alkuviikko on ollut vähän nihkeää. Lihaksiani särki eilen niin kovasti, että työnsin koronatestitikun nenääni. En tiedä mistä moinen kolotus… Koronaa se ei ollut…
Sulkutila on ollut haitaksi. En ole päässyt kuntosalille enkä uimaan noin kahteen kuukauteen. Viime perjantaina kävin vesijuoksemassa ja juoksin vedessä vimmatusti. Tänään sitten nauroin itselleni. Niin, olen nyt niin huonossa kunnossa, että vesijuoksu saa kehoni kipeäksi. ”Voi elämä”. Kannattaisiko nauraa? Toivottavasti tämän on vain lihaskolotusta, joka lähtee pois ennen meidän hiihtolomaamme.
Kajaani rautatieasema, n. 2 vuotta sitten toukokuulla
Viikko kahdeksan on opetukseton viikko. Junaliput on hankittu ja määränpäänä pohjoinen. Todellakin, haluan vaihtaa nyt maisemaa! Haluan kävellä lumisella tiellä. Haluan kävellä tiellä, missä ei ole tälläistä ”vesimoskaa”. Meillä täällä etelässä on nyt vaan lumen ja veden sekoitusta…. loskaa…
Viimeviikolla kirjoitin, että voiko olla kaunis hetki, kun märkää lunta vihmoo päin näköä. Silloin en välittänyt huonosta kelistä, mutta nyt tuo ulkona oleva keli tökkii. Olen joskus vähän lyhytjänteinen ja nopea tylsistymään. Elämä on. Eihän se haittaa, jos sanoo suoraan kun tympäisee?
Kirjoitusnurkkani aitalla, kesällä 2021
Seuraava tekstiä kirjoitan jo pohjoisessa, Kainuun korpimailla. Siellä, missä minun juureni ovat. On se kyllä ilon aihe! Voi että!
Hyvää loppuviikkoa sinulle! Aurinkoista talvilomaa Suomessa! Sinulle, joka pääset etelän lämpöön, lämmintä lomaviikkoa!
Voiko hetki olla kaunis vaikka pyryttää? Märkää lunta vihmoo vasten kasvoja, tuuli oikein heittää lunta pitkin maata. Lumi kulkee maanpintaa eteenpäin.
Minulla on sellainen ihana rauha. Alkuvuoden opiskelut ovat kyllä vieneet aikaa. Tuntuu, ettei vapaa-aikaa ole ollenkaan. Sama tunne on ollut useilla kurssikavereillani. Omaehtoista tekemistä on paljon.
Tuutoropettajamme oli kyllä sitä mieltä, että kaikki on kiinni omasta aikataulutuksesta. Juu, olen aikatauluttanut tekemisiäni. Minulle on tullut niin paljon uutta asiaa, uutta mielenkiintoista asiaa. Olen innostunut ja olen vaan opiskellut.
Mellsten Cafe , Espoo
Mellsten Cafe
Meillä on nyt viikolla kahdeksan opetukseton viikko. Aion hyödyntää sen lomailemalla. Toki teen muutamat tehtävät siinä joku päivä. Aikataulutan myös tämän opetuksettoman hiihtolomaviikkomme.
Sunnuntaina olimme mieheni kanssa Mellstenin kahvilassa Espoossa. Oli niin tuulinen sää, ettei siellä ollut juurikaan ihmisiä. Hetki oli lepoa meille molemmille. Sunnuntain hetki kahdestaan!
Hyviä hetkiä sinun loppuviikkoosi! Päivän valoisa aika jo pitenee vauhdilla.
1 dl mantelirouhetta tai (gluteenittomia keksimuruja)
1tl psyllium
1tl leivinjauhe
n. 1 dl kaurajuoma Barista
Kuorrute:
Foodin sokeroimaton Herkkuisa valkosuklaakuorrute
vadelmahillo tai mansikkahillo (vähämehuinen marjasose)
Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää kananmunat yksitellen seokseen. Sekoita joukkoon kuivat aineet. Lopuksi kaurajuoma ennen viimeisten jauhojen lisäämistä. Käytä isompia ”Amerikan muffinivuokia”. Täytä vuoat 2/3 osaa. Annoksesta noin yhdeksän Runebergin torttua.
Paista uunissa 200 °C n . 10-14 minuuttia. Kokeile kypsyys tikulla. Jäähdytä.
Lisää tortun keskelle pieni nokare vähäsokerista hilloa. Toki torttuun voi laittaa myös sokeroimatonta marjaseosta. Koristele vielä Foodin Herkkuisa sokeriton valkosuklaalevitteellä. Lisää pieneen pakastuspussiin reilu 2 rkl Herkkuisaa. Tee pussiin reikä ja pursota Herkkuisaa hillon ympärille. Anna olla pari tuntia jääkaapissa, jotta valkosuklaalevite kovettuu. Voit myös pakastaa torttuja muovisessa rasiassa myöhempiä tarjoiluja varten. Hyvää Runeberginpäivää! Nauti!
Hyvää helmikuuta! Mitä sinulle kuuluu? Miten nämä kaksi vuotta ovat menneet? Minun täytyy ihan ravistella itseäni. Oikeasti olemmeko eläneet pian kaksi vuotta korona-ajan elämää. Mielestäni aika on rientänyt vauhdilla.
Kysyin juuri tyttäreltäni. ”Olimmeko me vuosi sitten mummolassa hiihtolomalla?” En oikein millään hahmottanut, olimmeko me pohjoisessa. Tyttäreni huusi alakerrasta ”Olimme mummolassa ja sitä ennen pidimme viikon karanteenin.” Aivan, totta. Olimme mummolassa, nyt muistan jo hyvin elävästi meidän lomaviikkomme.
Mieleni palaa viime vuoteen. Niin, on tähän kahteen vuoteen mahtunut huolta ja murhettakin. Uskon, että nyt olemme matkalla hyvään normaaliin aikaan. Luottamus, sitä me kaikki tarvitsemme!
Maksoin hetki sitten junaliput pohjoiseen. Minulla on jo hirmuinen ikävä Suomussalmelle! Minulla ja tyttärilläni on vaan sieltä niin hyviä lomamuistoja, kauniita muistoja!
Olemme olleet Suomussalmella viimeksi heinäkuussa. Syyslomalla emme matkustaneet, joululomalla emme matkustaneet. Toivottavasti nyt hiihtolomalla meille matka avautuu! Nyt on vaan sellainen ”polte” lähteä reissuun, että voi.
Mökkisaunamme
Mitäs siellä Suomussalmella sitten? Suomussalmella on niin helppoa lähteä hiihtämään, luistelemaan ja vaikka kuntosalille. Toki täälläkin kuntosalien ovet ovat taas vihdoin auki.
Mikä on tosi ihanaa niin Suomussalmella on siisti ja hurmaava kylpylä Kiannon Kuohut. Nyt jo odotan, että pääsen eucalyptyssaunaan, kylmäänvesialtaaseen ja isoon hierontaporealtaaseen. Joku ilta taidan ottaa uimapuvun ja pyyhkeen kainaloon ja pulahdan ihanaan avantouintipaikkaan kylpylän takana.
Tällä viikolla olin jo yhden lähiopetuspäivän Turussa. Pakkasin tietokonelaukkua muutama päivä sitten ja mietin ”Hei, ihana matkustaa junalla Turkuun.”
Aamujunassa on ravintolavaunu. Hain itselleni aamukahvin ja palasin istumaan paikalleni Digimarkkinnoin- kirjan pariin. Matka taittui nopeasti. Niin, ihanaa normaalia elämää. Miten paljon normaali lähteminen ja tuleminen meille kaikille merkitseekään. Normaali arkielämä ja ihmiset ympärillämme, sitä me tarvitsemme. Hyvää arkea sinulle!
