Category: Hyvä olo

Sain ystävänpäivänä kummiltani ihanan videoklipin. Videolla jääkarhu luisteli pelikirkkaalla jäällä. Pian jääkarhu oli turvallaan. Toinen iso jääkarhu luisteli paikalle. Toinen jääkarhu nosti turvallaan olleelta jääkarhulta ensin kuonon pystyyn. Seuraavaksi toinen karhu työnsi persuuksillaan istuneen jääkarhun rantaan.

Kyllä täytyi tirauttaa muutama kyynel. Näin se ystävyys toimii.  Kukin miestä on vuorollaan omien haasteidensa edessä, joskus jopa kirjaimellisesti ”turvallaan” maan pinnassa. Miten siitä jatkaisi eteenpäin ellei olisi ystäviä tai rakkaita jotka potkivat eteenpäin. Ryhdistäydy nyt kamu!

Ystävyys, mikä tärkeä voimavara! Ystävän kanssa voi aina tavatessa jatkaa siihen mihin viimeksi jäätiin. Yksi hyvä ystäväni asuu ulkomailla. Olemme yhteydessä hyvin satunnaisesti. Olemme nähneet viimeksi seitsemän vuotta sitten. Pidän sinua H hyvänä ystävänäni, vaikka meidät erottaa useampi tuhat kilometriä.

Yhdessä jaetut menneisyyden hetket. Asuimme muutaman ystäväni kanssa samassa asunnossa ulkomailla. Siellä syntyi tämä ystävyys. Toinen hyvä ystävä oli silloin jo menomatkalla mukana. Reissun aikana syntyi myös uusia ystävyyksiä.

Voiko oma äiti olla paras ystävä? Oma äiti voi olla paras ystävä. Kuka muu tietää sinusta aivan kaiken? Oma äitini on iso voimavara minulle. Äiti.

Sinä ystäväni joka asut täällä Suomessa. Meitä on useampi, jotka olemme edelleen ystäviä vuosienkin takaa. Te ihanat, jotka olen tuntenut pikkutytöstä saakka. Olemme kulkeneet yhdessä kouluajoista ja jopa jo ennen sitä.

Jaoimme juuri syntymäpäivänäni muistoja nuoruusvuosilta. Monenlaista yhdessä koettua nousi esiin. Oli niin ihana nauraa jopa aika hulvattomille jutuille.

Hyvää helmikuun viimeistä viikonloppuna sinulle! Ensi viikolla on talviloma koululaisilla sekä opiskelijoilla. Pääseeköhän sitä vaikka laskiaistiistaina mäkeen.

-Heli

Kävin tiistaiaamuna kävelemässä. Kävelin tarkoituksella hitaasti ja katsoin nousevaa aurinkoa. Nousin kovaa lumihankea pitkin metsän reunaan. Jäin tarkkailemaan routaista maata. Tammikuun viimeisen päivän luontoa.

Muistatko sinä hidastaa? Sain itse kuulla, että elämässä voisi olla vähän myös sellaisia kiireettömiä päiviä. Olisi kuulemma hyvä hidastaa…

Tämä ajatus onki jäänyt mieleeni ”soimaan”. Olen tietoisesti lisännyt ajatuksiani siihen kuinka hengitän. Yritän muistaa hengittää syvään. Välillä sanon lapsilleni, että tuntuu että en muista hengittää. Lähinnä tarkoitan sitä, että en muista tehdä syviä palleahengityksiä. Olen miettinyt ja kirjoitinkin edellisessä blogissani rentoutumisen merkityksestä.

Kävellessäni aamuista metsänlaitaa mietin, että tarvitsen kyllä juuri tätä. Aamukävelyä leudossa säässä, auringon antaessa voimaa uuteen päivään. Kaipaan myös pitkiä metsälenkkejä metsän keskellä. Kävelyni voisi päätyä järven rantaan, jossa kaivaisin repustani termospullon, jossa on kuumaa kahvia.

Haluan muistuttaa myös sinua. Hidasta!

Hyvää viikonloppua!

-Heli

Tämä otsikon teksti on mielestäni niin osuva. Ystäväni äidin on tapana sanoa ”Vieraat tekevät juhlan.”

Minulla oli viikonloppuna omat syntymäpäiväjuhlani. Olen tosi iloinen, että sain järjestettyä juhlat ihanille ystävilleni. On mennyt pitkä aika siitä, kun olemme kokoontuneet tällä ystäväporukalla.

Vuodenvaihteessa mietin, että mitenkähän onnistuisi juhlien vietto omassa kodissa ystävilleni. Lähtisiköhän muu perhe yhdeksi yöksi, vaikka mieheni vanhempien luokse? Kaukana asuvat ystäväni sopisivat sitten meille yöpymään. Muutamien ystävien illanvietto meillä kotona, ei tarvetta kiirehtiä minnekään, aikaa yhdessäololle. Aloin varovasti kysellä ystäviltäni, että olisiko heillä nyt sellainen viikonloppu, että sopisi tulla käymään. Onko muita velvollisuuksia.

Ihana asia, mieheni ja lapset saivat yösijan. Kiitos siitä! Useimmille tämä viikonloppu oli oikein hyvä ajankohta. Kaikki kutsutut yrittivät järjestää hetken juhlilleni ja yhdessäololle.

Niin, vieraat tekevät juhlan. Miten ihana olikaan, kun valmistelin juhlia. Päätin tarjoilut muutamaa viikkoa etukäteen. Millaisia tarjoilua kehitän, miten sisustan pöydän, mitä juomia voisin tarjota.

Kiitos rakkaat ystävät! Teitte illastamme ikimuistoisen. Sain älyttömän paljon energiaa ja hyvää mieltä. Kiitos rakkaat!

Hyvää viikonloppua sinulle! Pidetään toistamme huolta, pidetään ystävistämme huolta!

-Heli

Miten siinä vaalit hyvää oloa? Onko sinulla aikaa huoltaa omaa kehoasi? Minä käytin tiistaiaamuna lähes tunnin rentoutumiseen ja oman kehon huoltoon. Aloitin aamun hyvin erilaisella tavalla. Nostin vaatehuoneesta foamrollin lattialle, sytytin kynttilöitä ja laitoin Spotifystä relax -musiikkia. Tein ensin muutamia niskanseudun aktivoivia liikkeitä lattialla maaten. Sitten asetuin makaamaan foam rollin päälle ja vain hengittelin. Lepäilin siinä noin 20 minuuttia.

Teki kyllä hyvää tämä poikkeava aamurentoutus. Olisi hyvä, että tulisi myös näitä lepohetkiä. Koen olevani suorittaja ja kokoajan pitää tehdä jotain. Opiskelut täyttävät päiväni. Jos en opiskele niin sitten leivon tai istun käsityö kädessä.

Kokeile sinäkin rentoutushetkeä kotona! Jos sinulla ei ole tuollaista Foam rollia niin laita jumppapatja lattialle, nosta jalat sohvalle. Laita hyvää musiikkia ja sulje silmät. Hengitä! Minulle tuli paljon rennompi olo, kun annoin kehoni hetken vain olla ja rentoutua. Muistin myös hengittää syvää palleahengitystä.

Meillä kaikilla pitäisi olla hetkiä, ettei ole sellaista aktiivista tekemistä. Minulle hyvänä rentoutuskeinona toimii myös, että lähden ulos luontoon. Kun kävelen metsässä tai merenrannalla ei voi muuta kuin kulkea. Kävellessä ei voi säätää ylimääräistä. Metsässä keskityn vaan olemiseen.

Juttelimme äidin kanssa joululomalla entisajan lepohetkistä. Äitini sanoi, että ei sitä ennenaikaan joutilaana istuttu. Sitten kun töiltä ehti istumaan, piti heti ottaa käsityö käteen. Minusta tuntuu, että olen perinyt tämän tavan. Nykyaikana käsityön tekeminenkin koetaan kyllä suorittamiseksi. Minun mielestäni raja kulkee siinä jossain. Värillisen lankojen katseleminen on kyllä jopa väriterapiaa.

Äitini kertoi, että kun kesällä oli sadepäivä niin äidin äiti oli tuonut korillisen sukkia pirttiin. Sadepäivänä oli aikaa korjata rikkinäisiä villasukkia. Kuulostaa hyvin idylliseltä maaliselämältä, mutta elämä on ollut aika arkista ja raskasta puurtamista.

Meillä on opiskelussa kovasti esillä hyvinvointi ja jaksaminen. Vietämme töissä suurimman osan päivää. Onko töissä niitä hetkiä, että voi latautua? Voisiko töissä olla enemmän sellaisia mikrotaukoja? Välillä voisi olla sellaisia pieniä taukoj,a että voi käväistä ulkona jaloittelemassa.

Mietitään hyvinvointia ja jaksamista. Aikuisopiskelijana en voi unohtaa oman kehon huoltoa. Väsymys vaanii nurkan takana.

Voimaannuttavia ensimmäisiä auringon säteitä sinulle! Aurinko on jo näyttäytynyt tälle vuodelle!

P.s. Tämä kuva on viimekeväältä Tammisaaresta. Valoa!

-Heli

Ei suuria odotuksia, ei lupauksia uudelle vuodelle. Alkuvuosi ei ole näyttäytynyt kovin valmiilta. Tuntuu, että moni asia on ollut avoinna. Mielessäni vain toive, että kaikki menee eteenpäin.

Aloittelin opiskelujani viime viikolla. Kerroin yhdelle tuttavalleni ennen Joulua, että nyt minulla on hyvää aikaa miettiä miten opintojani hyödynnän ja mitä aion tehdä opiskelujeni jälkeen. Hän kysyi minulta: ”Ajatteletko, että tulevaisuuden ura avautuu ihan tuosta, että tsädäm?”

Olen suuntautunut 1,5 vuotta sitä kohden, joka tuntuu omalta. Viime vuosi oli täynnä hienoja asioita. Tämän vuoden ja myös opiskeluni aloitin jotenkin täynnä kysymyksiä. Mikään ei ole tuntunut selkeältä.

Uusia kursseja on alkanut. Olen päässyt tekemään jotain sellaista, jossa saan käyttää omaa osaamistani ja sitä luovuutta mitä minulla on. Reilu viikko opiskeluja ja tuntuu taas jotenkin ihan hyvältä. Tuntuu siltä, että tämä on vaivan arvoista ja tämä kaikki johtaa johonkin erilaiseen ja hyvään.

Onneksi moni asia sujuu. Tammikuu on pian eletty ja siirrymme helmikuulle. Sieltä se kevät pikkuhiljaa saapuu…

Olen pyrkinyt kirjoittamaan opiskelustani ja kuulumisistani jo viikolla. Nyt tuntuu, että kirjoittamiselle ei oikein tahdo jäädä aikaa. Aion järjestää aikaa kirjoittamiselle jossain vaiheessa, vaikka aina torstaina ei mitään ilmestyisikään.

Viro, Matkamessut

Olin tänään Matkamessuilla Helsingissä. Oli tosi huikeaa nähdä useita tuttavia työelämästä, opiskeluympyröistä ja viimekesän harjoitteluajalta Suomussalmelta.  Minulla ei olisi näitä ihania tuttavuuksia ellen olisi alkanut opiskelemaan. Elämä on ihmeellinen. Elämä voi tarjota yllätyksiä.

Meillä on tarkoitus yhdellä vapaavalintaisella kurssilla miettiä vahvuuksiamme. Meillä on tarkoitus kirjata ylös mitä kaikkea olemme elämän varrella oppineet ja miten voisimme hyödyntää oppimaamme tässä mielenkiintoisessa kurssissa.

Matkamessut, Venda- keinut

Olen jo aiemmin täällä blogissani kirjoittanut, että meillä jokaisella on oma tarinamme. Jokaisella meistä on vahvuuksia. Voi kun saisimme omat vahvuudet käyttöömme ja pääsisimme nauttimaan itsemme näköistä elämää.

Pian on myöhäisilta. Ajattelimme katsoa vielä jonkun leffan. Hyvää viikonloppua sinulle!

-Heli

Mitä sinä odotat? Onko keväälle lomasuunnitelmia tai muuta kivaa? Minä odotan omia syntymäpäiviä ja sitä että talo täyttyy ystävistä.

Meidän talo on täyttynyt elämästä tässä joululomalla. Meillä on käynyt tyttöjen serkkuja, mieheni serkku kävi perheineen.  Pienet jalkaparit kipittivät pitkin lattioita.

Tyttöjen serkku kävi luonamme. Tyttöjen kavereita on käynyt. On ihana, kun on elämää ympärillä. Elämä keskittyy tässä talvella paljon tähän kodin ympäristöön ja sisätiloihin. Meillä on kovassa käytössä XBOX. Kiva, että pelaaminen kiinnostaa.

Ulkona oli välillä tosi luomoavaa. Lumiset ja huurteiset puut olivat kuin taideteoksia.  Nyt on taas ollut sellaista talvea, että enpä oikein pohjoisen tyttönä pidä näistä vesisateista. Kukapa näistä keleistä pitäisi?

Onneksi arki on alkanut ja päivät täyttyvät arjen tekemisestä.  Minulla jatkui jo opiskelut ja onpa aika jännä kevät tulossa. Kerroin jossain vaiheessa mikä tässä alkavassa keväässä tuntuu kaikista jännittävämmältä.

Nautitaan auringon pilkahduksista. Kohta kevätaurinko paistaa! Muista pitää huolta itsestäsi!

-Heli

Katsoin aamulla säätiedotusta. Hienoa, luvassa on aurinkoa. Onpa ihanaa aloittaa uusi vuosi, kun ei tarvitse katsoa harmaata päivää. Huikkasin miehelleni keittiöön. ” Lähdetäänkö tänään Tammisaareen. On aika nätti sää tulossa.”

Toinen lapsistamme oli ollut ystävien kanssa viettämässä Uutta Vuotta. Mieheni kävi hakemassa tyttären. Lähdimme samoin tein ajelemaan Tammisaareen. Aina sitä matkaan tärvääntyy aikaa, joten ei muuta kuin tien päälle.

Tammisaaressa oli kadut jo aivan sulia. Aurinko paistoi meren yllä ja ei ollut minkäänlaista tuulta. Kävimme juomassa kupin kahvia Cafe Scjerfbeckissä. Heillä on aina gluteenitonta suolaista piirakkaa tarjolla. Tämä kahvila on oikein hyvä valinta päiväretken kahvittelukohteeksi.

Minulla on vielä muutama lomapäivä jäljellä. Kummipoikani on tulossa kylään. Viikonloppuna saamme myös ystäviä ja toisen lapsen kummin perheineen kylään.

Sää vaikuttaa talviselta ja mukavalta ensi viikolla. Olen tehnyt hakuja kevään opiskeluja varten. Odotan innolla muutamaa kurssia. On jo aika palata pikkuhiljaa opiskeluihin. Lomaa on ollut jo kyllin paljon.

Aion suunnata ensi viikolla kirjastoon hakemaan muutaman opiskeluihin liittyvän kirjan.  Nyt on aikaa aktiivisesti miettiä noita tulevia opiskelukuukausia. Tarkoitukseni olisi saada mukavasti opintoviikkoja kasaan.

Sää suosi Tammisaaressa. Kahvi ja pikkusuolainen maistui. Oli hyvä hetki olla auringon paisteessa.

Kauniita talvipäiviä sinulle! Tammikuussa on talven tuntua. Otetaan talvi vastaan.

-Heli

Olemme saaneet viettää ensimmäisen ihanan ja valoisan Joulun kodissamme. Olemme asuneet vähän yli puoli vuotta uudessa kodissamme. Aika on rientänyt nopeaan. Syksy on mennyt yhdessä hujauksessa.

Halusin, että Joulusta tulee meidän näköisemme. Suunnittelin etukäteen monia asioita. Toivoin, että nyt tuntuu ja näyttää omannäköiseltä. Valmistelut alkoivat kyllä jo vähän väsyttämään, mutta onneksi äitini tuli sitten meille.

Olemme saaneet olla koolla isolla porukalla useana Jouluna. Kaikki läheiset on otettu mukaan Joulua viettämään. En missään nimessä halua, että kukaan vanhemmistamme olisi yksin.

Yksi Joulu oli kyllä poikkeus. Se oli se ensimmäinen ”koronajoulu”. Oli mahdotonta kokoontua yhteen. Silloin tuntui, että yksinäisyys on vaan läsnä. En toivo sellaista Joulua enään koskaan.

Vuodet vierivät ja lapsuuden Jouluista kumpuaa meidän perinteemme. Aloitimme jouluaaton riisipuurolla. Sitten valmisteltiin jotain joulukattaukseen liittyvää. Lumiukko tuli Yle ltä ja itse katsoin sitä sivusilmällä. Samalla valmistelin glögiä ja suolapalaa.

Mukava oli katsoa tv stä, kun Turku julistaa Joulurauhan. Paikalla Turussa oli paljon ihmisiä pitkästä aikaa. Mukava tunne. Olen usein ajatellut, että Turkuun voisi ajaa Joulurauhan julistusta katsomaan. Se olisi kuitenkin aikamoinen aaton ohjelmanumero.

Meillä oli myös hyvin aikaa ulkoilla äidin, tyttöjen ja mieheni kanssa. Jokainen sai hieman raitista ilmaa ennen varsinaista jouluaaton ohjelmaa.

Kokoonnuimme kahdeksan hengen voimin joulupöydän ääreen. Mieheni perhepiiri oli myös kanssamme. Nautimme ruuista, jaoimme lahjat ja nautimme mieheni tekemää jälkiruokaa sekä kahvia.

Jouluaattona ja Joulupäivänä oli kerrassaan upea sää. Tässä vähän makupaloja miltä tässä meidän ympäristössämme näytti.

Meidän reippailua. Äiti.

Viikonloppuna on aihetta juhlaan. Nyt olisi hyvä aika miettiä mitä mennyt vuosi toi tullessaan. Mitä sinä haluaisit, että ensi vuonna tapahtuisi? Ehkä voisit kirjoittaa ylös toiveistasi ja unelmiasi.

Omalla kohdallani tämä vuosi on ollut selkeä. Yksi asia on seurannut toista. Olen opiskellut, tehnyt harjoittelua, töitä. Saimme kesällä muuttaa uuteen kotiimme ja syksyn taas opiskelin.

Voisin kyllä sanoa, että ensi vuodelle joudun miettimään vähän enemmän mitä haluan. Mitä ennätän tehdä ja mihin on varaa? Opiskelujen tulisi jatkua, harjoittelupaikka tulisi löytää, vakituisessa työssäni tulisi myös viettää muutama kuukausi.

Yksi asia johtaa toiseen ja asiat järjestyvät uskon niin. Nyt on kuitenkin hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään. Mitkä ovat unelmani?

Hyvää vuodenvaihdetta sinulle ja Onnea Uuteen Vuoteen 2023! Kiitos, että olet kulkenut mukanani tämänkin vuoden!

-Heli

Joulu saapuu hiljakseen. Nyt on jo aatonaatto. Tänä Jouluna olen ehtinyt Kauneimpiin joululauluihin. Lauluhetki oli kyllä mieluisa. Saimme tyttäreni kanssa olla vanhassa kauniissa kirkossa ja riemuita laulamisesta.

Eilen oli myös aika merkityksellinen päivä. Olin lapseni Joulujuhlassa. Meidän tyttäret alkavat olla jo isoja. Oliko tämä viimeinen koulun joulujuhla oman lapseni kohdalla tai lähes viimeisiä koulun joulujuhlia? Näin se aika rientää. Kyllä se aika tuntuu rientävän.

Olen tavannut ystäviä, sisaruksia perheineen joulukuun aikana. Tarkoitus on vielä järjestää useamman ystävän kanssa kohtaamisia tässä vuodenvaihteen tienoilla.

Talvipäivän seisaus jo meni. Vuoden pimein päivä on ohitettu. Pikkuhiljaa lähdemme keskitalvesta kohti valoisempia aikoja.

myssykät rivissä

Meillä on tehty jouluvalmisteluja. Kaupasta saa valmiina monenlaista. Mukava on tehdä itse jotain jouluruokia kuten lihapataa, erilaisia lohiherkkuja, porkkanalaatikkoa, joulutorttuja, jotain suklaaherkkua, punajuuriaurajuusto -lisuketta. Ajattelin kokeilla myös siikatartar -lisuketta. Netistä löytyy mukavasti erilaisia ohjeita.

Äitini tuli jo meille. Meillä on tarkoitus kokoontua isommalla porukalla tänne meille viettämään Joulua. Ollaan koolla läheisten kesken.

Testailin vähän joulukattausta. Kahdeksan henkeä pöydän ääressä. Oikeastaan sovimme pöydän ääreen juuri ja juuri. Oikein hyvä.

”Joulupuu on rakennettu.  Joulu on jo ovella. Namusia riipustettu ompi kuusen oksilla. Kuusen pienet kynttiläiset valaisevat kauniisti, ympärillä lapsukaiset laulelevat sulosti.”

Hyvää Joulua juuri sinulle!

-Heli

Lumikinokset kasvavat sekä etu- että takapihallamme. Onpa ollut joulukuu. Minulla muistuu mieleeni yksi talvi vanhassa kodissamme. Tyttäremme olivat silloin aika pieniä. Pihassamme oleva omenapuu oli lumen uuvuttama jo joulukuulla. Pihapöytä notkui lumesta.

Miltä Joulu tuoksuu? Lapsuuskodissani Jouluna tuoksuivat piparkakut, marjaisa glögi, joulukuusi ja kyllä joulukinkkukin toi oman tuoksunsa. Entä sekahedelmä-/ luumukiisseli? Kyllä kiisselin tuoksu teki Joulun.

Katselin itse tekemiäni reseptejä. Kaikki seuraavat reseptit löytyvät täältä terveyshyvaolo.com sivustolta.

appelsiinipikkuleivät

Ajattelin tehdä jo ennen Joulua appelsiinipikkuleipiä. Appelsiinista saa ihanan tuoksun kotiin. Mietin mitä muuta Jouluista löytyisikään ja sitten näin Taateliamaretto-hilloreseptini. Pitää varmaan ostaa gluteenitonta voitaikinaa ja tehdä muutama joulutorttu. Taateliamaretto-hillo tuo mukavan tuoksun ja hillo on hyvää.

taateliamarettohillo

gluteenittomat joulutortut

Meillä on yleensä joulupöydässä potlakkaa, jota mieheni äiti valmistaa. Potlakka on siis imellettyä perunalaatikkoa, jos et tätä ruokaa tunne.  Tyttäreni sanoi, että hän haluaisi myös porkkanalaatikkoa pöytään. Resepteistäni löytyy gluteeniton ja maidoton porkkanalaatikko.  Porkkanlaatikko on helppo tehdä jo hyvissäajoin pakkaseen.

porkkanalaatikot

Mielestäni aivan ykkönen joulupöydän lisukkeista on punajuuri. Olen itse tehnyt jo vuosia paistettuja punajuuria, johon lisään paahdettua mantelirouhetta sekä aurajuustoa. Aivan ihana lisuke! Lohkotut punajuuret resepti löytyy sivuiltani. Lisäät vaan paahdettua mantelirouhetta ja aurajuusto ennen pöytään nostamista. Nam!

Toivottavasti löydät ihania tuoksuja kotiisi tähän talven keskelle! Joulu tulee kyllä ilman suurempaa keittiössä hääräämistäkin. Minulle Joulu tulee siitä, kun saa itse valmistaa edes jotain joulupöytään. Aina ei ole ollut paljoa aikaa valmistaa Joulua. Kalat, lihat, mädit saa myös valmiina. Me varmaan savustamme kalaa ja teemme myös lihapadan leiviuuniin.

Meillä tuoksuus nyt joulukuusi. Kävin kuusenhakureissulla eilen iltamyöhällä. Kaupasta sai ihania metsäkuusia. Hinta oli myös kohtuullinen.

Oli kyllä semmoinen lumimyräkkä illansuussa, mutta yhtäkkiä sade lakkasi kokonaan. Joulukuusesta kuvia seuraavassa blogissani. Tytöt halusivat koristella kuusen. Tuossa se kuusi kyllä jo ylväänä seisoo. Perinteiset kuusenvalot oksilla ja tähti koristamassa latvaa. Muuten koristeet puuttuvatkin.

Mukavia jouluvalmisteluja sinulle!

-Heli