terveyshyvaolo.com

Onko haastetta? Onko hyvää pöhinää?

Ensimmäinen kuva Ragu -ravintola , toinen Kampin keilahalli & Bar

Meidän työporukan Tyhy – ilta viime viikon perjantaina Helsingissä. Hyvää ohjelmaa ja hyvää seuraa. Keilaamisessa riitti haastetta , koska en ole koskaan keilannut. Olipa kiva illanvietto!

Aloitin eilen jälleen rentoutusharjoitukset rauhallisen musiikkia tahdissa. Tiedätkö mitä tapahtui? Pintaan nousi asioita, jotka olin unohtanut. Pintaan nousi mielikuvia, tunteita, menneitä hetkiä. Kävin mielessäni läpi asioita kuin elokuvaa, joka rullaa eteenpäin.

Viimeisiin vuosiin on mahtunut monenlaista. Lymen borrelioosiin sairastuminen ei ole ollut ainoa ”pohjakosketus”. Kyllä tässä on sattunut muutakin, joka on pistänyt minut tosi tiukille. Tässä sitä kuitenkin ollaan. Tällä hetkellä olo tuntuu onnelliselta.

Ihmismuisti on sellainen, että se unohtaa asioita, joita on myös hyvä unohtaa. Olen kuullut, ei ihmiselle anneta sen enempää mitä ihminen jaksaa kantaa. Näin se myös on.

Kylmävesiuintipaikka

Olen itse elämäntilanteessa, jossa koen hyvin vahvasti, että elämä on juuri tässä, tässä ja nyt. Kumpuaako tämä tunne useista vastoinkäymisistä vai mistä? En halua edes tarkemmin ajatella miksi koen niin voimakkaasti, että nyt täytyy elää hetkessä. En edes uskalla antaa ajatusten juosta.

Olen aloittanut opiskelun matkailun ja hyvinvoinnin parissa. Olen joutunut haastamaan itseni. Haastamalla itsensä, sitä myös pääsee kokemaan hurjaa muutosmatkaa. Tämä on ihana matka, jossa pitää myös puntaroida omia voimavaroja. Yritän muistaa levätä. Lepää sinäkin omien haasteittesi keskellä. Elämä on aikamoinen seikkailu! Hyvää viikonloppua!

Tuleeko sinulle hetkiä, että haluaisit hypätä ajassa taaksepäin? Se tunne, kun haluaisi kokea menneen hetken uudelleen ja pysähtyä siihen.

Suomussalmi

Tänään olen pysähtynyt äitini kanssa muutamiin muistoihin. Keskustelumme jälkeen, tuntien päästä, palasin menneeseen ja jäin mietteisiini. Minulla on taipumus nähdä elävästi jotain hetkiä menneisyydestä. Niin elävästi, että ihan sattuu. Tässä tulen taas isätytärsuhteeseen. Mietin, mitä isäni nyt ajattelisi, jos hän kuulisi, että olen lähtenyt opiskelemaan. Olisiko isä minusta ylpeä vai miettisikö hän mitä se tyttö nyt taas?

Isäni oli hiljainen mietiskelijä. Hän oli mies, joka ei tunteista puhunut, mutta hän koki asioita voimakkaasti. Hänellä oli vahvoja mielipiteitä. Hän oli myös hyvin herkkä.

Mietin sitä, kun lukioaikana menimme isäni kanssa yhdessä rentoutusviikonloppuun. Hänen serkkunsa tuli pitämään transsendenttisen meditaation kurssia Suomussalmelle. Isä ja minä lähdimme yhdessä opiskelemaan, kuinka rentoudutaan. Eikö olekin aika ihanaa! Oma iskä lähtee vähän kuin ”joogailemaan”.

Transsendenttinen meditaatio ™ tuli nyt mieleeni, kun kävimme opiskeluissa läpi nykyajan wellness ilmiöitä. Kävimme läpi mikä sija rentoutustekniikoilla on ihmisen hyvinvoinnissa. Transsendenttinen meditaatio oli Suomessa pinnalla vuosia sitten. Nyt en ole kyllä kuullut mitään ko. rentoutustekniikasta pitkään aikaan.

Meditaatio on kylläkin ihmisten ”huulilla”. Rentoutuminen on hyvä asia. Oman kehon rentoutustekniikoita on monenlaista ja tämä TM on yksi niistä. Arkeen olisi hyvä saada rentoutustuokioita.

Onko sinulla jokin rentoutustekniikka, jota käytät päivittäin? Meillä tyttäreni ravistelee minua välillä. Hän kehoittaa äitiä rentoutumaan. Itselleni on luontaista, että kuntosalitreenin jälkeen teen syviä venytyksiä. Varsinaiset rentoutusharjoitukset jäävät kyllä tosi vähälle.

Niin, annetaan muistojen tulla. Viivytään muistoissa ja annetaan itsellemme se hetki. Ihanaa loppuviikkoa!

Mitä sinulla on jäänyt päällimmäisenä mieleen tästä kesästä ja syksystä? Onko jokin ihana kesämuisto, johon vieläkin palaat?

Minua on koskettanut eniten Suomen luonto. Meidän kesä oli retkiä vesistöjen ääreen. Kesään kuului ihania auringonlaskuja meren äärellä. Auringonlaskuissa viipyily on jatkunut myös pitkälle syksyyn. Rauhalliset kävelyhetket meren äärellä kalliolla.

Olen aika ihmeissäni, miten meren läsnäolo on minua koskettanut. Kalliolla kävelystä on tullut rauhoittumisen ja rentoutumisen paikkani. Meillä on hyvin monenlaisia vesistöjä Suomessa, joista voimme nauttia. Minua on koskettanut meri.

Huomenna on jo lokakuu. Toki vähän nyt ahdistaa tuleva harmaus. Nyt meillä ei ole mahdollisuus lähteä ulkomaille valohoitoa saamaan. Meidän perhe on kyllä aika useasti lähtenyt valohoitoon Gran Canarialle. On se vaan ollut tosi ihanaa! Tosi ihanaa marraskuulla Granilla.

Maailma avautuu koronan jälkeen. On ihan liikuttavaa kohdata ihmisiä, kun he ovat lähteneet matkustamaan. Pienet retket kotimaassa ovat jo monen suomalaisen lomaa tänä päivänä. Meillä on ihania kylpylöitä, mökkimajoituksia, pieniä hotelleja, luontokeskuksia, kansallispuistoja jne.

Ota itsellesi ohjelmaan pieni matka Suomessa. Hemmottele ja nauti omasta ajasta, vaikka pienellä hotellilomalla. Kaunista lokakuuta!

Turku

Viikko on taas vierähtänyt ja olemme lempipäivässäni torstaissa. Mitä tähän viikkoon nyt sitten on mahtunut? Syksy on niin ihanaa, kun ei ole sadepäiviä. Nyt kelpaa hymyillä.

Kyllä, opiskelut ammattikorkeakoulussa ovat täyttä työtä. Meillä on paljon pari – ja ryhmätyötehtäviä. Olen joutunut aikatauluttamaan kalenteriini mitä milloinkin tulisi tehdä ja mitä olisi saatava jo valmiiksi. Tehtävien palautuksia onkin jo ollut. Nyt tehdään powerpoint esityksiä ja hiotaan raporttia. Ensi viikolla on projektityön valokuvausta.

Eilen sain vieraan, aviomieheni luokseni. Vietimme kaksin ihanaa iltaa kaupungilla.  Teimme pieniä ostoksia. Söimme illallista ja nautimme lasin viiniä illan hämärtyessä. Aurinko laski ja vaihtui kuulaaksi syyskuun illaksi. Tässä muutamia kuvia illasta.

Näyttää siltä, että viikonloppuna paistaa aurinko ainakin eteläisessä Suomessa. Nautitaan näistä hetkistä.

Isäni sanoin ”otetaan aurinkoisia iltoja talteen talven varalle”!

Mikä on se juttu, kun sinä loistat?

Lähdin opiskelemaan matkailua ja hyvinvointia. Koen, että tällä tiellä minulle avautuu jotain hyvää, jota voin vielä jakaa muille. Opiskelut sisältävät monenlaista harjoitusta. Opiskelut koostuvat ensimmäisenä vuotena juridiikasta, yrittäjyydestä, laskentatoimesta, matkailusta ja hyvinvointipalvelujen tuottamisesta.

Mietin tässä juuri, että minkäläistä työtä opiskelujen lomaan mahtuisi? Olisin kyllä käytettävissä vaikka myyjänä joulusesonkiapuun.

Tätä kirjoittaessani mieleeni palautuvat ensimmäiset kesä-/ lomajan työni joita tein. Olen aloittanut työurani  jo nuorena tyttönä myyjänä. Sain toimia jalkineosastolla, kemikaliossa, ruokakaupan puolella.

Yksi ihana joulumyymälä on jäänyt mieleeni. Vanhaan puiseen taloon, entiseen kirjakauppaan rakennettiin aina joulumyyntiä varten joulupuoti. Kauniisti koristelussa joulupuodissa sain olla itsenäisesti töissä ja se oli mukavaa. Jaan sen kunniaksi jouluisen kuvan, joka ei ihan syksyyn vielä kuulukaan…

Tykkään tosi paljon kaupanalan töistä. Oikein pitää miettiä, missä voisin tänäpäivänä tehdä samanlaista työtä. Onko kaupan ala muuttunut niin paljon? Tänä päivänä on kyllä paljon tavarataloja. Harvassa on kuitenkaan ne tavaratalot, jossa myydään kankaat, kengät, vaatteet, kemikaliot (meikkeineen), elintarvikkeet samassa tilassa. Oma myyntikokemukseni on kaikkea tuota edellä mainittua.

Eilen saimme harjoitteluseminaarissa kuulla esitelmiä työharjoittelun ajalta. Voi, että tuli niin innostunut olo. Jotenkin olen ihan unohtanut, että olenhan minä jo tehnyt töitä matkailun parissa vuosia sitten. En ole tietoisesti asiaa edes miettinyt. Tehtäväni oli sellainen, jossa myytiin unelmia ja lomia asiakkaille.

Olin töissä Gran Canarialla. Kävelin töihin tätä merenrantaa pitkin. Olihan se aikaa kiva kävellä töihin, meren aaltoillessa siinä vieressä. Suosittelen lämpimästi töitä ulkomailla, jos jossain vaiheessa elämääsi tulee sellainen mahdollisuus. Tai miksi sitä ei voisi muttaa ulkomaille, vaikka etätöitä tekemään. Elämä on täynnä kaikenlaisia mahdollisuuksia.

Palataan takaisin tähän hetkeen, tähän meidän syksyymme. Hyviä syyskuun iltoja! Nyt voidaan sytytellä kynttilöitä, koska alkaa olla iltaisin aika hämärää.

Kuljemme tyttäreni kanssa merenrantaa pitkin. Hyppäämme kalliolle ja sieltä toiselle vielä upeammalle kalliolle. On kaunis maanantai-ilta. On ihmeen lämmintä. Aivan upeaa!

Tyttäreni kiljahtaa ”Äiti sinun pyhähousut on pihkassa.” Niin, on ne kyllä ollut jonkin aikaa pihkassa. Ei enään pyhähousut. Kuljemme eteenpäin. Otan kuvia ja hän ottaa kuvia kauniista illasta.

Niin, ihmettelet ehkä mitä “pyhähousut” voivat olla. Tämä ajatus tulee omalta isältäni. Hänelle pyhä merkitsi lepopäivää, sunnuntaita. Päivä, jolloin vaan levätään. Sunnuntaina käydään ulkona, luetaan, kuunnellaan musiikkia, käydään kirkossa ym. Pyhä on kaikkea sitä lepoa mitä viikolla ei ehdi. Silloin puetaan myös parempaa vaatetta päälle. Ei arkisia vaatteita.

Luen juuri kirjaa Wayne Muller, Tie tyytyväiseen elämään. Pidän tästä kirjasta. Kirjassa korostetaan, että on hyvä pitää lepopäivä. Kun arkena aherretaan niin on yksi päivä viikossa jolloin vaan levätään. On hyvä antaa sielulle ja ruumille hyvää lepoa. Toki jos työpäivä osuu sunnuntaille niin lepoa voi olla jokin muu päivä. Näin itse ajattelen, kuinka lepopäivä tulisi ymmärtää.

Vanha viisaus pyhässä, lepopäivässä on. Meillä on nyt tyttäreni kanssa ihanaa lepoa, kun katselemme auringon laskua. Meri on niin houkuttava, että pulahdan uimaan. Ei edes tunnu kylmältä..

Pyhähousuni ovat pihkassa, mutta haittaako se? Olo on vaan niin onnellinen!

Miten nopea olet tekemään päätöksiä? Oletko helposti heittäytyvä vai harkitsetko pitkään?

Olen itse hyvin harkitseva ihminen. Toki, kun on mies ja perhe, ei voi ihan heittäytyäkään. Nyt minusta kyllä tuntuu, että annan intuitioni viedä.  Olen työstänyt muutosta mielessäni jo muutaman vuoden ajan. Muutoksen suuntaa toki ei ole ollut selvillä kovin pitkään.

Nyt minulle avautui mahdollisuus lähteä opiskelemaan. Tartuin aika nopeasti tilaisuuteen kiinni.  Senverran nopea oli muutoksen tempo, että mieheni tarvitsi 3 vuorokautta aikaa asian sulatteluun. Nyt hän on jo sulatellut. Tässä vauhdissa on annettava toiselle myös aikaa.

En itsekään ennättänyt laittaa miinuksia ja plussia paperille. Lähinnä pyörittelin euroja, mitä mikäkin tulee maksamaan. Miten taloudellisesti selviämme opiskeluistani?

Tässä me nyt olemme uuden edessä. Aika kiehtova fiilis. Milloin olet ollut aivan uuden asian äärellä? Oletko saanut toteuttaa jotakin pitkäaikaista haavettasi?

Lähde mukaani seikkailemaan. Aloita kanssani uusi seikkailu opiskelujeni myötä. Oletko valmis? Ensi viikolla pääset kuulemaan mikä on tämä alkava matkani.

Ihanaa loppuviikkoa ja syyskuuta!